Pääskyjen tukema ja NAFAN-järjestön 2019-2025 toimeenpanema hanke Strengthening livelihoods, civil society and community-based natural resource management of indigenous communities Raksirangin kunnassa, Keski-Nepalissa, on päättynyt. Toukokuussa 2025 nepalilainen konsultti Tikeshwari Joshi [1] teki siitä huolellisen ulkopuolisen arvioinnin. Sen loppuarvosana oli, highly satisfactory, kiitettävä.
Ruokaturva parani ja viljelijät, erityisesti naiset saivat lisää tuloja
Keväällä 2025 suoritetun seurantatutkimuksen perusteella 100 haastateltua kotitaloutta arvioi lisänneensä viljasatoaan keskimäärin 25 %. Vihannestuotannossa viljeltyjen lajikkeiden kirjo on likasvanut ja Vihannesten tuotanto on kasvanut noin 40 % ja viljeltyjen lajikkeiden kirjo laajentunut. Myös luonnonvaraisten kasvien ja hunajan keräily ja käyttö on tehostunut. Lainaus arviointiraportista:
Participants unanimously affirmed the increased production of both cereals and vegetables, sharing a transformative experience: “Before this project, growing vegetables was uncommon for us, or at best, very limited. Now, we cultivate many different kinds. The impressive rise in cereal and vegetable production comes directly from applying the project’s knowledge on making and using organic manure and pest control solutions right here at home, from resources we already have.” This powerful testimony demonstrates the project’s success in imparting practical, resource-efficient techniques that significantly boost local food output.
Vuohien kasvatus lihaksi ja myyntiin on tärkeä osa kyläläisten toimeentuloa. Hanke demonstroi parannetun vuohisuojan rakennetta ja hyötyjä mallisuojan avulla. Uudessa vuohisuojassa lanta putoaa lattian raoista maahan, mistä se on helposti kerättävissä lannoitteeksi. Vuohien terveys ja tuottavuus on parantunut.
Hankkeen vaikutuksesta Raksirangin kunta on perustanut markkinapaikan, jossa kahdesti kuukaudessa (sadekautta lukuun ottamatta) tuottajat voivat myydä maataloustuotteita ja metsien keräilytuotteita suoraan ostajille, ilman välikäsiä. Tämä on ollut monille naisille ensimmäinen mahdollisuus ansaita omaa rahaa. Hanke on myös auttanut osuuskuntia luomaan suhteita tukkuostajiin, antanut koulutusta markkinoinnissa ja tuotteiden jalostuksessa (mm. villijuuresten kuivatus sipseiksi). Arvioija toteaa, että perustettu markkinapaikka palvelee vain lähellä asuvia kuntalaisia ja muualla tarvittaisiin vastaavia interventioita tuotteiden markkinoille saamiseksi.
Suoraa materiaaliapua tarjottiin tuottaja- ja naisryhmille sekä kaikkein köyhimmille kotitalouksille. 123 kotitaloutta on saanut siemenviljaa tai vihannesten siemeniä, 10 on saanut kananpoikia, 20 kotitaloutta vesisäiliön, 50 kotitaloutta puuta säästävän lieden ja 80 vammaista henkilöä muunlaista apua. Hankkeen aikana on perustettu tai merkittävästi vahvistettu kolmea osuuskuntaa, maatalous- tai oma-apuryhmää ja ne on virallisesti rekisteröity kunnassa. Tämän ansiosta ne voivat myös itse hakea tukea tai neuvontaa kunnalta tai alueellisilta viranomaisilta.
Yhteisömetsien käytön sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys vahvistui
Valtion metsien hyödyntäminen Nepalin kukkula-alueilla on lainsäädännöllä annettu pääosin yhteisömetsäryhmien hallittavaksi. Lisäksi on käytössä vuokrametsäjärjestelmä (Leasehold Forest User Group) vähävaraisille kotitalouksille. Haasteena on ollut ryhmien huono hallinto ja hyödyn epätasainen jakautuminen. Hanke on kolmen ensimmäisen vuoden aikana auttanut 21 metsien käyttäjäryhmää uusimaan toimintasuunnitelmansa, mikä on edellytys valtion metsien hyödyntämiselle. Jatkohankkeessa on koulutusta ja neuvontaa saanut vielä 10 ryhmää lisää ja kaksi uutta ryhmää on perustettu. Hanke on onnistunut parantamaan näiden ryhmien hallintoa, rekisteröintiprosessia metsäviranomaisten kanssa, kirjanpitoa ja metsänhoidon suunnittelua.
Takaiskuja on koettu istutettujen puuntaimien heikon selviytymisprosentin osalta. Syynä olivat mm. taimien juuriston vauriot kuljetuksen yhteydessä, istutusajankohdan virheellisyys ja kastelun puute. Jotkut hedelmäpuut ovat kuitenkin menestyneet. Hyviä kokemuksia on saatu mm. temppeliviikunan (Pipal) tai muiden paikallisten puiden istutuksesta kyläkeskuksiin.
Hankesuunnitelman mukaan tavoitteena oli saada vähintään 10 hehtaaria yhteisömetsien pinta-alasta kestävän metsätalouden piiriin. Projektin päättyessä osuus oli noin 21 hehtaaria. Saavutus on vaatimaton, sillä yhteisömetsien kokonaispinta-ala on 2485 ha.
Kestävä metsätalous määriteltiin siten, että siihen sitoutuneen metsänkäyttäjäryhmän osoittama alue jaettiin lohkoihin, joita hyödynnetään systemaattisesti kymmenen vuoden kierron puitteissa. Puuaineksen hyödyntäminen dokumentoidaan luotettavasti. Ryhmät myös huolehtivat metsäpalojen ehkäisystä ja sitoutuvat estämään laittomia hakkuita. Tavallisesti polttopuuta ja rehua on otettu suunnittelemattomasti, jolloin kovin kulutus kohdistuu lähimpänä asutusta oleviin lohkoihin. Aiemmin rakennuspuutavaraksi kelpaavan puun ottaminen yhteisömetsistä on ollut suurelta osin kirjaamatonta, jolloin siitä ei myöskään ole maksettu veroa. Hankkeen viimeisenä vuotena on kaksi metsäryhmää ensimmäistä kertaa tuottanut puutavaraa myös markkinoille yhteensä 1,4 miljoonan rupian arvosta (yli 10000 €). Tästä on tilitetty Raksirangin kunnalle asianmukainen osuus, joka käytetään kunnan palveluihin.
Talkootyönä on raivattu ja kunnostettu polkuverkostoa, mikä on helpottanut koululaisten koulumatkoja ja yhdistää kyliä toisiinsa ja markkinapaikkoihin.
Ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja on onnistuneesti ja käytännönläheisesti tuotu ihmisten tietoisuuteen konkreettisten toimien yhteydessä. Näitä ovat olleet mm. puiden istutus, biodiversiteetin ylläpito, keräilytuotteiden kestävä hyödyntäminen sekä maanvyörymien ja metsäpalojen ehkäisy. Lisäksi hanke on edistänyt energiatehokkaiden liesien käyttöönottoa, mikä on merkittävästi vähentänyt polttopuun kulutusta ja vähentänyt naisten altistumista avoliesien savulle.
Tiivis yhteistyö Raksirangin kunnan kanssa ja naisten, nuorten ja vammaisten osallisuus
Hankkeen tulosten jatkuvuus on varmistettu tiiviillä yhteistyöllä Raksirangin kunnan kanssa
Hanke on tukenut Raksirangin kunnan suunnitteluosaamista ja kunnan antamaa neuvontaa kuntalaisten organisaatioille. NAFAN on fasilitoinut mm. seuraavien kunnallisten ohjeiden laatimista: paikallinen metsänhoidon ohjeisto, kylätoimikuntien (Tole Development Organization) toimintaohje, kotimajoitustoiminnan ohje sekä kulttuuriturismin ohje. Kunnallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja luonnononnettomuuksiin varautumisen strategia (mm. maanvyörymät) eivät ehtineet edetä hyväksymisvaiheeseen hankkeen aikana.
Hanke on läpileikkaavasti toiminut kuulemalla ja osallistamalla hyödynsaajia ja asianomaisia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.
Hankkeen koulutuksiin on osallistunut teemoittain vaihteleva määrä hyödynsaajia. Osallistujamääriltään suurimmat teemat ovat olleet ruokaturva (1259 henkeä), kestävä metsänhoito (501), naisten aseman parantaminen (463), yhteisöllisten ryhmien hallinto (330), kunnan toimintaan vaikuttaminen (187), vuorovaikutus paikallisten tai provinssitason viranomaisten kanssa (145) sekä biodiversiteetin säilyttäminen (171). Lisäksi eri tason viranomaisia ja muiden, ulkopuolisten organisaatioiden edustajia on osallistunut eri tapahtumiin kymmeniä.
Hankkeen vaikutus naisten voimaantumisessa on selkeästi mitattavissa siinä, että suuri määrä naisia on tuottajaryhmien jäsenenä oppinut hankkimaan tuloja käymällä kauppaa maatalous- tai keräilytuotteilla ja hakemaan avustuksia osuustoiminnallisiin hankkeisiinsa.
Notably, the project has also equipped these young individuals and women with practical skills, such as proposal writing for project funding, significantly enhancing their capacity for self-reliance and community-led development. For instance, the Didi Bahini Agriculture Group of ward number 6 has already demonstrated this newfound ability by applying for local-level funding to support ginger production, showcasing the proactive engagement of the empowered community.
Highlighting the tangible outcomes of the project’s activities, the treasurer of the Didibahini group proudly stated, ”We are now capable of documenting meeting minutes and crafting proposals for funding, leading to a newfound independence and the courage to pursue our goals. However, we still recognize a need for further development in managing our financial balance sheets.” This statement powerfully features the significant progresses made in empowering community members through the project, while also identifying a specific area for future capacity strengthening.
Naiset ovat tulleet tietoisemmiksi oikeuksistaan ja rohkaistuneet pyrkimään ja pääsemään yhteistoiminnallisten organisaatioiden johtoasemiin ja kunnan luottamustoimiin. Nuoria on kannustettu perustamaan omia organisaatioita, mm. Chiuri Youth Club, joka on erikoistunut suojelemaan chepangeille tärkeitä chiuripuita ja edistämään puun tuotteiden jalostamista.
Vammaisten oikeuksia on edistetty kartoittamalla ensimmäistä kertaa kunnassa asuvat henkilöt, jotka ovat oikeutettuja valtion myöntämään vammaisten toimeentulotukeen. Hyödynsaajien joukossa on ollut kymmenen vammaista henkilöä, joille on räätälöity yksilöllisiä tulonhankkimiskeinoja. Arvioija huomautti, että vammaisten osallistuminen koulutustilaisuuksiin on ollut vähäistä, mikä liittynee erittäin huonoihin kulkuyhteyksiin Raksirangin maastossa. Hän arvioi myös, että hankkeen merkittävien seminaarien pitäminen kaukana – Chitwanissa tai Kathmandussa – heikensi naisten tai vammaisten osallistumismahdollisuuksia.
Chepang-kansan oikeusien ja kulttuurin edistäminen
Chepang-kansan voimaannuttaminen on yksi hankkeen pääteemoista, sillä suurin osa hankealueen väestöstä kuuluu chepangien kaltoin kohdeltuun ja syrjäytyneeseen alkuperäiskansaan. Hankkeella on ollut hyvin suuri vaikutus chepangien motivaatioon ja kykyyn puolustaa kulttuurista perintöään ja oikeuksiaan. Keskeistä on ollut heidän maaoikeuksiensa vahvistaminen. Chepangit ovat asuneet alueella pitkään, mutta monilla ei ole ollut omistusoikeutta hyödyntämiinsä maihin. Hanke on onnistunut antamaan julkisuutta chepangien maanomistusvaatimuksille ja saanut heidät itse arvostamaan omaa kulttuuriaan ja luontosuhdettaan. Hankkeessa on myös merkittävästi tuettu chepangien alkuperäiskansan alueellisen järjestön osaamista jäsentensä edunvalvonnassa ja kulttuurin vahvistamisessa.
Nepal Chepang Association on saanut koulutusta ja mentorointia ihmisoikeuskysymyksissä. Järjestö on hankkeen kannustamana onnistunut saamaan Bagmati-provinssilta rahoituksen chepangien kulttuuria esittelevän museon rakentamiseen. Raksirangin kunta puolestaan on julistanut kunnan osan (ward 7) ”chepangien erityisalueeksi”. (Käsitteen konkreettinen merkitys ja siihen liittyvä valtion rahoitus on toistaiseksi avoin.)
NAFAN vahvistunut hankehallinnossa ja vähemmistöjen oikeuksien edistäjänä
Hankkeen aikana NAFANin johto ja henkilöstö on saanut paljon kokemusta hankkeiden suunnittelusta, tuloksellisuuden mittaamisesta ja kirjanpidosta. Näinä vuosina NAFAN on laatinut 10 uutta hanke-ehdotusta ja onnistunut saamaan rahoittajan neljään uuteen hankkeeseen.
Hanketuella on mahdollistettu NAFANin näkyvä osallistuminen useissa mittavissa kansallisissa tapahtumissa, joissa on jaettu kokemuksia eri vähemmistöryhmien oikeuksien edistämisestä, organisoitumisesta sekä kestävästä kehityksestä. NAFANilla on ollut merkittävä rooli ihmisoikeus- ja ympäristöteemojen esillä pitämisessä kansallisella tasolla ja medioissa.
NAFAN on hankkeen aikana tuottanut laajan raportin Chepangien ihmisoikeustilanteesta, mikä voi toimia mallina muiden vastaavien vähemmistöryhmien aseman parantamisessa. NAFAN toimi kansallisena koordinaattorina kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän kunniaksi järjestetyssä konferenssissa 2024, johon osallistui noin 500 järjestöä. NAFANin johto on tavannut kansainvälisissä kokouksissa myös Pääskyjen entisiä ja nykyisiä kumppaneita Sri Lankasta ja Intiasta.
NAFAN on toiminut myös kouluttajana ja mentorina Pääskyjen toisessa Nepalin hankkeessa Nepalin kaukolännessä.
Kokonaisarvio
Konsultti antaa raportissaan hankkeen onnistumiselle arvosanan kiitettävä (highly satisfactory, 5/5). Joillakin osa-alueilla arvosanaksi annettiin 4/5 (satisfactory). Näitä olivat mm. tulosten pitkäaikainen kestävyys (sustainability) sekä seurannan laatu.
Loppuarvioinnissa annettiin erityistä kiitosta siitä, että hanke ei ole lähtenyt mukaan monien muiden järjestöjen käytäntöön antaa välitöntä ja vastikkeetonta materiaalista apua kohderyhmille. Sen sijaan on vahvistettu ryhmien omavaraisuutta ja yhteisöllistä osaamista, osuustoimintaa ja osallisuutta kunnan päätöksentekoon.
Hankkeen koulutuksiin on osallistunut vaihteleva määrä hyödynsaajia. Osallistujamääriltään suurimmat teemat ovat olleet ruokaturva (1259 henkeä), kestävä metsänhoito (501), naisten aseman parantaminen (463), yhteisöllisten ryhmien hallinto (330), kunnan toimintaan vaikuttaminen (187), vuorovaikutus paikallisten tai provinssitason viranomaisten kanssa (145) sekä biodiversiteetin säilyttäminen (171). Lisäksi eri tason viranomaisia ja ulkopuolisten organisaatioiden edustajia on osallistunut eri tapahtumiin kymmenittäin.
Hankkeessa on minimoitu hallinnolliset kulut. Materiaaliavun sijasta on panostettu koulutukseen ja osuustoiminnalliseen organisoitumiseen. NAFANin johto ja Pääskyjen toiminnanjohtaja ja hallitus ovat tiiviisti valvoneet hankkeen etenemistä ja lisäksi on toteutettu ulkoisia arviointeja.
Hanke on onnistuneesti yhdistänyt chepangien kulttuurin arvostuksen biodiversiteetin suojeluun. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten chepangeille tärkeän chiuri-puun suojelu ja lisääminen ja chiuri-tuotteiden jalostus on nostettu keskiöön hankkeen käynnistämässä uudessa Chiuri Youth Club -järjestössä.
Konsultin esittämiä jatkokehitysideoita olivat mm:
- koululaisten osallistaminen perustamalla kouluihin ekoasioihin ja kulttuuriin liittyvää kerhotoimintaa.
- maatalousjätteiden nykyistä parempi hyödyntäminen mm. eloperäisenä lannoitteena sen sijaan, että käytetään chepangien perinteistä menetelmää eli kulotusta
- kylissä syntyvän muovijätteiden kierrätysjärjestelmän laatiminen ja toteutus
- puuta säästävien liesien levittäminen sekä aurinkotoimisten liesien käytön edistäminen
[1] Tikeshwari Joshi, Final Evaluation of the Project Strengthening livelihoods, civil society and community-based natural resource management of indigenous communities. May 2025
Teksti: Raimo Lilja ja Katri Simonen
Kuva: NAFAN
